Tietoteorioista ja tietämisen mahdollisuuksista

Mitä voimme tietää ja miten saamme tietoa?

Kategorian sivut (11)
Aristoteles
Hyvän ja pahan määrittelystä
Johdatus filosofian perusteisiin
Jumalatodistukset ja Jumalan olemassaolo
Leibniz ja monadit
Materialismi ja idealismi
Mitä ja miten voimme tietää?
Platon ja ideat
Skolastiikasta
Todistustaakka ja metafyysiset väitteet
Tuomas Akvinolaisen tomismi

Kategoriat

Johdanto: epistemologia eli tietoteoria

Mitä voimme tietää – tämä on filosofian peruskysymyksiä. Tietoteoriat tutkivat kysymyksiä mitä voimme tietää (vai voimmeko ylipäätään tietää mitään) ja millä tavalla saamme tietoa sekä mitkä ovat oikean tiedon kriteereitä.

Platonin Theaitetos-dialogissa esitetään tiedon määritelmänä oikea tai tosi luulo tai käsitys, johon liittyy perustelu tai selvitys. Tiedolla on näin kaksi kriteeriä: totuus ja perusteltavuus. Tietoteoria selventää tiedettävyyden ongelmaa etsien ihmisen käsityskyvyn rajoja. Kolme erilaista suhtautumistapaa tiedon mahdollisuuteen ovat: dogmatismi, skeptisismi ja kriittinen asenne.

Dogmatismi

Dogmatismi esittää lopullisia vastauksia, joista ei voida keskustella. Opinkappaleet eli dogmit otetaan ajattelun lähtökohdaksi niitä tutkimatta tai kyseenalaistamatta. Dogmatismi perustuu auktoriteettiuskoon, jonka kautta tieto saavutetaan. Auktoriteettina voi olla uskonnollinen tai poliittinen oppi. Teologit pitävät Jumalan olemassaoloa ajattelunsa lähtökohtana. Myös tiedeyhteisö voi ajatella vallitsevan paradigman mukaan sen perusteita kyseenalaistamatta. Dogmaattisuuteen asenteen liittyy helposti pyrkimystä toisinajattelun ja kriittisyyden pelkäämiseen ja äärimmillään jopa eri tavalla ajattelevien vainoamiseen, jollaista on tapahtunutkin poliittisten ja uskonnollisten aatejärjestelmien piirissä.

Skeptisismi (epäilevyys)

Skeptisen ajattelun mukaan mistään ei voida saada varmaa tietoa. Kaikkea on epäiltävä. Solipsismi edustaa äärimmäistä skeptisyyttä tietämisen suhteen: solipsisti epäilee kaikkea, myös omaa epäilemistään eikä tiedä varmuudella epäileekö hän ja onko hän itsekään ylipäätään olemassa. Tietoteorian yhtenä pyrkimyksenä on vastata skeptisismin haasteeseen: eli etsiä varmaa perustaa, josta kaikki tieto voitaisiin johtaa.

Kriittinen asenne

Kriittinen asenne on tiukasti dogmatismin vastainen tapa suhtautua tietoteoreettisiin kysymyksiin. Kriittinen asenne on filosofian perusasenne, joka ottaa huomioon kolme tekijää:

1.kaikki tieto on ihmisen tietoa

2.ihmisen tiedon piiri on rajallinen

3.kaikki tieto on suhteessa kokemukseen eikä lopullisia vastauksia ole olemassa on hyväksyttävä erilaisia selittäviä järjestelmiä, joiden avulla kysymykseen pyritään löytämään paras mahdollinen vastaus.

Tieteen menetelmän ehtona on kriittinen asennoituminen tiedon lähteeseen, joten auktoriteettiusko ja "erehtymättömyys"-ajattelu ei kuulu tieteeseen.

Tieto voi olla loogisesti, ontologisesti (oppi olemassaolosta, siitä mitä on olemassa), historiallisesti tai empiirisesti (kokemusperäisesti) tosi. Totuuden määrittelemiseen käytetään totuusteorioita. Klassisia totuusteorioita ovat : korrespondenssiteoria, koherenssiteoria ja pragmaattinen totuusteoria. Tiedon luonteeseen liittyviä teoreettisia vastakkainasetteluja ovat:

Positivismi versus hermeneutiikka
Rationalismi versus empirismi

Positivismi

Positivismi on objektiivisuutta korostava filosofinen suuntaus. Georg Henrik von Wrightin mukaan positivismi on galileisen perinteen jatkaja ja sille on ominaista kausaaliselitykset, yleiset lait, määrällinen tarkastelutapa ja metodin ykseys. Positivismi pyrkii korvaamaan psykologian ja sosiologian käsitteet luonnontieteellisillä käsitteillä pyrkimyksessään eksaktiuteen. Positivistien kritiikki kohdistuu uuskantilaisuuteen ja hermeneutiikkaan.

Hermeneutiikka

Hermeneutiikka on subjektiivisuutta korostava filosofinen suuntaus - se korostaa ensimmäisen persoonan näkökulmaa. Georg Henrik von Wrightin mukaan hermeneutiikka on aristotelisen ajatteluperinteen jatkaja ja sille on ominaista intentionaaliset selitykset, yksilöllisyys, laadullinen tarkastelutapa ja metodien moneus. Hermeneuttinen metodi selittää ihmisten uskomukset paljastamalla niiden takana olevat käsitykset ja arvostukset. Metodien moneuden nimissä ei hermeneutiikassa tulisi kuitenkaan sitoutua menetelmiltään pelkästään hermeneuttiseen tutkimukseen. Tutkimusta vääristävää subjektiivisuutta on vaikea paljastaa asettautumatta ulkopuoliseksi tarkkailijaksi.

Rationalismi

Ratonalistisen ajattelutavan mukaan pätevää tietoa voidaan saada järjen avulla. Ratonalisteiksi voidaan lukea mm. Parmenides, Platon, stoalaiset, skolastikot, Leibniz ja Kant. Platonin ideaoppi on ollut rationalistisen ajattelun lähtökohtana.

Empirismi

Empiristien ajattelu lähtee siitä, että tiedon on oltava peräisin välittömästä kokemuksesta. Teoreettisen tiedon pienin elementti on empiria, jossa teoriat ovat todistettavissa. Empiristeiksi luetaan mm. sofistit, keskiajan nominalistit, Locke, Hume ja Wienin piiri. Hume on kritisoinut kausaliteettia kiistäen aistihavaintojen välittömän yhteyden toisiinsa.

Totuusteorioita

Korrespondenssi- eli vastaavuusteorian mukaan väite on tosi, mikäli asiat ovat niin kuin väitteessä sanotaan. Tieteellisissä kysymyksissä vastaavuutta on kuitenkin useimmiten vaikeaa tarkistaa. Koherenssi- eli yhtäpitävyysteoria perustuu uuden ja vanhan väitteen yhtäpitävyyteen. Sen ongelmana on vanhaan tietoon tukeutumisen kautta syntyvä dogmaattisuus. Pragmaattisen totuusteorian mukaan totuuden kriteerinä on sen toimivuus. Käytännön elämän ulkopuolelle jääviä asioita on vaikea käsitellä sen avulla.
Ylös

Hakupalvelu

Tilastot

Lisätty:29.10.2007 17:28
Viimeksi päivitetty: -
Arvosana: 5.00
Arvostelukertoja: 2
Tähdet:5.00

Artikkeli luettu 3050 kertaa.
Artikkeleita luettu yht. 27872 kertaa.
Luetuin artikkeli:
Platon ja ideat
Vähiten luettu artikkeli:
Leibniz ja monadit

Artikkelityökalut

	Lähetä artikkeli
	Tulostinystävällinen versio
	Kommentin lisäys

Arvostelu ja keskustelut

Aloita keskustelu artikkelista

Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys

Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.

Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä. Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).

Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).

Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely. Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).

Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).

Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa. Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).

Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla (284 kb, julkaistu 23.1.2009).

Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).

Artikkelit uutuusjärjestyksessä
Artikkelit suosituimmuusjärjestyksessä
Artikkelit aakkosjärjestyksessä

"Ei ole häpeä, ettei tiedä mitään, vaan se ettei halua oppia mitään"
- Sokrates