Skolastiikka

Johdatus skolastiikkaan

Kategorian sivut (11)
Aristoteles
Hyvän ja pahan määrittelystä
Johdatus filosofian perusteisiin
Jumalatodistukset ja Jumalan olemassaolo
Leibniz ja monadit
Materialismi ja idealismi
Mitä ja miten voimme tietää?
Platon ja ideat
Skolastiikasta
Todistustaakka ja metafyysiset väitteet
Tuomas Akvinolaisen tomismi

Kategoriat

Johdanto: keskiajan skolastiikka

Kristillisen keskiajan tunnusomaista filosofiaa.

Keskiajalla filosofisen ajattelun peruskysymys oli järjen ja uskon suhde. Miten Jumalan ilmoitus ja inhimillinen järki suhtautuvat toisiinsa? Onko teologialla ja filosofialla omat, toisilleen vastakkaiset totuudet, vai ovatko ne yhtä. Näitä ja muitakin kysymyksiä skolastiset oppineet pohtivat katolisen yhtenäiskulttuurin hallitsemassa Länsi-Euroopassa. Keskiajan filosofiasta on erityisesti suomen kielessä totuttu käyttämään nimitystä "skolastinen" ja ajallisesti skolastiikka ulottuu viidenneltä vuosisadalta 1600-luvulle. Termin tausta on 1100-luvulla syntyneissä kouluissa, joista yliopistolaitos kehittyi. Koulun johtajaa kutsuttiin tuolloin nimellä "scholasticus" (lat. schola, koulu). Käsitteen nykyaikaan periytynyt käyttö syntyi kuitenkin oikeastaan vasta 1500- ja 1600-luvun ajattelijoilla, jotka työskentelivät oman aikansa koulujen ulkopuolella. Nimitys vakiintui tarkoittamaan sitä filosofiaa, jota kouluissa harrastettiin (koulutiede).

Toisin sanoen sana oli yhtä epämääräinen ja tarkoitushakuinen kuin nykyisin sana "akateeminen filosofia". Tosiasiassa 1600-luvun koulufilosofia oli yhtä epäyhtenäistä kuin nykyään. Sanomalla oppilaitosten filosofian opetusta skolastiseksi se haluttiin leimata vanhanaikaiseksi ja perustaltaan virheelliseksi. Nimitys kuitenkin vakiintui tarkoittamaan keskiajan filosofiaa, josta suureen osaan liittyi leimallisesti (kirkon aluksi torjuman) Aristoteleen teoksille annettu suuri arvo.

Myös metodisesti keskiajan filosofialla on samaan tapaan yhtenäisyyttä kuin modernilta artikkeleihin ja seminaariesitelmiin perustuvalla filosofialla. Skolastinen metodi tarkoittaa ensisijaisesti tapaa tarkastella filosofisia ongelmia niin kutsuttuina kvestioina (lat. questio, kysymys).

Kvestiossa kysytään esimerkiksi "onko nautinnon kohde päämäärä sinänsä", esitetään erilaisia argumentteja puolesta ja vastaan, tarkastellaan aiheeseen liittyviä käsitteellisiä ongelmia ja lopulta annetaan vastaus esitettyyn kysymykseen ja siihen liittyvät huomautukset ja vastaukset omalle kannalle vastakkaisiin perusteluihin. Meille säilyneet kvestiot ovat luonnollisesti jonkinlaisessa kirjallisessa asussa, mutta ne olivat myös vahva suullinen perinne keskiajan yliopistoissa. Myöhäiskeskiajalla skolastiikka muuttui pikkutarkaksi asioiden jaoetteluksi osiin ja alaosiin.

Myös 1900-luvun alussa katolisen kirkon piirissä vaikuttanut niin sanottu uustomistinen Tuomas Akvinolaiseen nojautunut suuntaus käytti skolastiikan käsitettä keskiajan filosofian yhtenäisyyttä korostavassa merkityksessä, mutta myönteiseen sävyyn. Tuomas Akvinolaista pidettiin keskeisenä skolastikkona (korkeaskolastikkona), ja keskiajan muu filosofia jäsennettiin suhteessa häneen.

Keskiajan skolastikot tekivät merkittäviä uutta aikaa ennakoivia ajatustapojen kauaskantoisia murroksia, kuten fransiskaanimunkki Duns Scotus (n. 1270-1308), joka oli keskiajan eräs merkittävimpiä teologeja ja filosofeja. Scotus ennakoi modernin filosofian mahdollisten maailmojen semantiikkaa jäsentäen mahdollisuudet siihen, mikä voi olla totta erilaisissa mahdollisissa asiantiloissa (eikä siis suhteessa samaan maailmaan eri ajankohtina). Vaikka muuten keskiaikaa pidettäisiin inhimillseltä ja yhteiskunnalliselta kannalta "pimeänä" ja raakana aikana, niin silti keskiajalla tehtiin uraauurtavaa ja syvällistä filosofiaa.

Suomen kielessä skolastiikalla tarkoitetaan mitä tahansa keskiajan filosofiaa, eikä siihen enää liity sivumerkitystä, jonka mukaan kyseessä olisi ollut aatteellisesti yhtenäinen ajanjakso. 1900-luvun loppupuolen tutkimuksessa keskiajan filosofian historian kuva on piirretty kokonaan uudestaan (myös katolisissa maissa).

Nykyäänkin Tuomaan ajatteluun perustuva uustomismi on katolisen kirkon virallista filosofiaa ja siten ainoa oikea totuus yli miljardille ihmiselle (ainakin teoriassa).

Ylös

Hakupalvelu

Tilastot

Lisätty:29.10.2007 17:17
Viimeksi päivitetty: -
Arvosana: 3.00
Arvostelukertoja: 2
Tähdet:3.00

Artikkeli luettu 1519 kertaa.
Artikkeleita luettu yht. 27875 kertaa.
Luetuin artikkeli:
Platon ja ideat
Vähiten luettu artikkeli:
Leibniz ja monadit

Artikkelityökalut

	Lähetä artikkeli
	Tulostinystävällinen versio
	Kommentin lisäys

Arvostelu ja keskustelut

Aloita keskustelu artikkelista

Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys

Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.

Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä. Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).

Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).

Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely. Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).

Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).

Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa. Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).

Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla (284 kb, julkaistu 23.1.2009).

Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).

Artikkelit uutuusjärjestyksessä
Artikkelit suosituimmuusjärjestyksessä
Artikkelit aakkosjärjestyksessä

"Tietoa hankitaan opiskelemalla, viisautta havaintoja tekemällä"
- Marilyn von Savant