Mitä filosofia on?

Filosofian perusteista ja kysymyksistä

Kategorian sivut (11)
Aristoteles
Hyvän ja pahan määrittelystä
Johdatus filosofian perusteisiin
Jumalatodistukset ja Jumalan olemassaolo
Leibniz ja monadit
Materialismi ja idealismi
Mitä ja miten voimme tietää?
Platon ja ideat
Skolastiikasta
Todistustaakka ja metafyysiset väitteet
Tuomas Akvinolaisen tomismi

Kategoriat

Johdanto: filosofia

Lyhyt esittely filofiseen ajatteluun ja filosofian perusongelmiin ja filosofian osa-alueisiin.

1. Yleisesittely filosofiaan

Filosofia tarkoittaa sananmukaisesti viisauden rakastamista ( kreikan kielen phileoo = rakastan sophia = viisaus) eli filosofia on viisaustiede. Länsimaisen filosofian alku on antiikin kreikassa (missä vapailla miehillä oli runsaasti aikaa pohtia ja tutkia asioita). Filosofia käsittelee elämän peruskysymyksiä:

-mitä voidaan tietää?
-kuinka tulee elää?
-mihin voi uskoa?
-keitä olemme?
-mitä on olemassa?
-mikä on kaunista ja hyvää ja mikä on rumaa sekä pahaa?

Alkuna filosofialle on ihmettely ja kysely, asioiden kyseenalaistaminen. Mitään ei pidetä itsestäänselvyytenä eikä kriittisen tarkastelun yläpuolella olevana.

Vaikka filosofiaa opetetaan usein sen historiaa kertaamalla ja kuuluisiin ajattelijoihin tutustumalla, filosofialle ominaisin toimintatapa on kuitenkin keskustelu. Filosofia on tieteiden tiede siinä mielessä, että se tutkii kaiken tutkimuksen taustalla olevia ehtoja ja lainalaisuuksia - oikeastaan siis koko ajan myös itseään analysoiden. Filosofia ei tuo esim. fysiikkaan uutta luonnontieteellistä tietoa vaan filosofia menee "fysiikan taakse" (metafysiikka) tutkimaan fysiikan esiintuomien mitattavien ja havaittavien tosiasioiden ja lainalaisuuksien perimmäistä olemusta. Ammattitaitoinen filosofi ymmärtää, ettei filosofia pyri laajentamaan fysiikan puhdasta empiiristä tietoa.

2. Teoreettinen filosofia

Filosofia jaetaan eri osa-alueisiin. Teoreettinen filosofia tutkii tiedon ja olemuksen ongelmia. Tietoa käsittelevät:

-tietoteoria

-logiikka

-kielifilosofia

Olemusta käsittelevät:

-metafysiikka

-ontologia

-teologia

-kosmologia

Filosofian osa-alueista logiikka liittyy eniten matematiikkaan. Se on formaalinen tiede, jossa keskitytään muotoihin eikä sisältöihin. Aristotelestä pidetään formaalisen logiikan isänä. Logiikka tarkastelee tieteelliseen päättelyyn liittyviä kysymyksiä. Totuuksia käsitellään lauseiden muodollisten ominaisuuksien avulla. Lauseiden arvona voi olla tosi tai epätosi. Looginen päättely voi olla deduktiivista (yleisestä yksityiseen johtavaa) tai induktiivista (yksittäisistä tapauksista päätellään yleinen tosiasia). Perusesimerkki päättelystä on lauseiden yhdistäminen. Lauseet "Sokrates on ateenalainen" ja "Jokainen ateenalainen on ihminen" voidaan yhdistää lauseeksi "Sokrates on ihminen".

2.2 Kielifilosofia – onko kaikki vain relativistista kielipeliä

Ajattelu ja kieli ovat toistensa edellytyksiä. Käyttämämme kieli on itse asiassa eräänlainen kielipeli, säännönmukainen järjestelmä, jolla on omat sääntönsä. Eri tieteenhaaroilla (fysiikka, teologia) on omat kielipelinsä omine sisäisine sääntöineen. Nykyään myöhäiswittgensteinilaisen kieli- ja -kulttuurifilosofian myötä ollaan monesti päädytty lähes täydelliseen relativismiin, jossa on aivan liian helposti hyväksytty väite, ettei tieteidenvälistä yhteistä rationaliteettia ole enää löydettävissä eikä sitä ole asetettava tavoitteeksikaan. Myös monet teologit (Oswald Bayer, Alistair Mc Grath) ja jotkut fyysikkoteologit (John Polkinghorne) ovat asettuneet tälle kannalle. Filosofia tutkikoon kieltä ja logiikkaa puhtaina abstraktioina ja teologi rajoittukoon vain uskonnollisen kielen ja elämänmuodon tarkasteluun.

Uskonnollisella elämänmuodolla on oma traditionsa, käytäntönsä ja merkityksensä, joiden tunteminen on tärkeä osa länsimaista kulttuuriperinnettä. Uskonnollinen kieli noudattaa omaa kielipeliään ja oppi on sen grammatiikka, kielioppi. Luonnollinen kieli on riippuvainen sitä ympäröivästä kulttuurista, joten ajattelukin on tietyssä mielessä kulttuurisidonnaista. Käsitteellinen ajattelu edellyttää yhteisten sääntöjen noudattamista käytettävän kielen suhteen. Myös logiikka käsittelee lauseita, mutta se käyttää muodollista kieltä eli pelkistää sisällöt matemaattisesti käsiteltäväksi eikä lauseen oikeellisuuden tarkistamiseksi tarvita havaintoja reaalimaailmasta.

3. Metafysiikka – mitä on olemassa ja miksi

Meta ta physika eli fysiikan jälkeen tuleva - sen mukaan, mihin kohtaan Aristoteleen teoksissa filosofian syvällisin alue sijoittuu. Metafysiikka tutkii niitä todellisuuden ongelmia, joista on mahdotonta saada tietoa kokemuksen avulla, mutta joiden selvittäminen on välttämätöntä. Metafyysiset perustelut ovat rationalistisia, koska niille ei voi saada tukea kokemuksesta. Rationalistisen ajattelutavan mukaan pätevää tietoa voidaan saada järjen avulla (Platon, Leibniz, jotkut skolastikot). Metafyysiikka perustuu kuitenkin aina tieteelliseen järjestelmään ja ajattelutapaan, mikä erottaa sen uskonnoista. Metafysiikka tutkii osittain samoja ongelmia kuin fysiikka, kemia ja tähtitiede, sillä erotuksella, että metafysiikan näkökulma on laajempi ja yleisempiä asioita koskeva.

3.1 Ontologia – mitä on olemassa

Kreikan kielen to on, oll olemassa. Ontologia käsittelee olemiseen, olemassoloon liittyviä ongelmia. Eksistentiaaliontologian käsitteitä ovat ajallisuus, muuttuvuus ja riippuvuus. Formaaliontologian keskeiset käsitteet ovat olemus eli muoto, materia, syy ja päämäärä. Materiaaliontologian peruskäsite on substanssi. Kolme ontologisen metafysiikan käsitystä ovat: -monismi - olevalla vain yksi alkuperä -dualismi - olevalla kaksi alkuperää -pluralismi - olevalla monta alkuperää Materialismin ja idealismin kiista olevaisen perimmäisestä luonteesta on edelleen keskeinen. Idealismi tekee ensisijaiseksi käsitteellisen, kun taas materialismi pitää materiaa ensisijaisena. Ontologiassa ja filosofiassa materia ei yleensä tarkoita fyysistä ainetta kuten fysiikassa.

3.2 Teologia

Filosofiassa teologia tarkoittaa oppia filosofisesta jumalakäsitteestä, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä uskontojen jumalakäsitteen kanssa, eikä varsinkaan minkään tietyn kirkkokunnan opin (dogman) kanssa. Monet filosofit ovat esittäneet perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta tai sitä vastaan. Kuuluisia ovat varsinkin Tuomas Akvinolaisen ja Anselm Canterburyläisen esittämät todistukset Jumalan olemasssaolosta.

3.3 Kosmologia

Kosmologia käsittelee maailmankaikkeuden alkuperää: mitä se on, mistä se on syntynyt ja miksi se on olemassa. Luonnontieteiden kehittyminen on auttanut tarkentamaan monia kosmologian kysymyksiä, mutta sen perusolettamukset perustuvat edelleen rationalistisiin teorioihin. Antiikin suuret mestarit Platon ja Aristoteles pitivät myös kosmologiaa hallussaan aina modernin fysiikan syntyyn asti. Kosmologia on kehittynyt 30 vuodessa täsmälliseksi fysikaaliseksi tieteenhaarakseen.

Nykyfysiikkaa voidaan edelleen luonnehtia kahden teorian, kvanttifysiikan ja yleisen suhteellisuusteorian väliseksi teoreettiseksi kiistaksi. Metafysiikka, joka klassisessa filosofiassa käsitti sekä kosmologian että ontologian eli olemisopin, tutkimisen, on myöhäiswittgensteinilaisena aikana helposti leimattu epätieteelliseksi spekulaatioksi, joka murtui filosofian- ja tieteenhistoriassa jo aikoja sitten. Fysiikan ja filosofian vaikeudet ottaa metafyysiset kysymykset vakavasti nykytilanteessa johtuvat osaltaan siitä, että metafysiikan rooli tieteenhistoriassa on ollut häilyväinen. Nykyään kosmologia on kuitenkin eksaktia havaintoihin tukeutuvaa luonnontiedettä, eikä nojatuolispekulointia. Toki teoreettisessa fysiikassa harjoitetaan myös spekulointia, mutta sekin perustuu johonkin, nimittäin monimutkaiseen matematiikkaan ja erilaisiin teoreettisiin mahdollisuuksiin, vaikka niiden todentaminen havainnoilla onkin hyvin vaikeaa monesti.

4. Käytännöllinen filosofia

Praktinen eli käytännön filosofia tutkii inhimillisen toiminnan ongelmia. Sen osa-alueita ovat: -etiikka (eli moraalifilosofia käsittelee hyvän ja pahan olemusta, oikean ja väärän suhteita. Etiikan suuntauksia ovat onnellisuus- ja velvollisuusetiikka) -estetiikka (mikä on kaunista, pohtii kauneuden ja taiteen kysymyksiä) -aksiologia eli arvoteoria. Se käsittelee arvokäsitteiden ongelmaa: mitä arvot ovat, minkä tyyppisiä arvoja on olemassa ja miten arvoista voidaan saada tietoa. Aksiologian peruskäsitteitä ovat arvo, epäarvo, ja yhdentekevä. Arvokäsite voi olla välinearvo, itseisarvo, norminmukainen tai objektiivinen arvo.

Arvojen vastakohtana ovat normit. Arvot perustuvat omaehtoiseen positiiviseen hyväksyntään, normit puolestaan ovat ulkoisia muodollisia sääntöjä. -yhteiskunta- ja oikeusfilosofia. Se tarkastelee niitä arvoja jotka ovat vallitsevia yhteiskunnassa ja heijastuvat sitä kautta oikeusjärjestelmän toiminnassa. Valtion, vallan ja lain syntyminen ja oikeutus kuuluvat sen keskeisiin tutkimusalueisiin. Tässä mielessä se on etiikan tutkimusalueeseen liittyvä. Toisaalta yhteiskuntafilosofisten teorioiden tuntemus on oleellista myös yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa.

Ylös

Hakupalvelu

Tilastot

Lisätty:28.10.2007 19:52
Viimeksi päivitetty: -
Arvosana: 3.50
Arvostelukertoja: 2
Tähdet:3.50

Artikkeli luettu 1997 kertaa.
Artikkeleita luettu yht. 27873 kertaa.
Luetuin artikkeli:
Platon ja ideat
Vähiten luettu artikkeli:
Leibniz ja monadit

Artikkelityökalut

	Lähetä artikkeli
	Tulostinystävällinen versio
	Kommentin lisäys

Arvostelu ja keskustelut

Aloita keskustelu artikkelista

Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys

Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.

Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä. Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).

Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).

Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely. Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).

Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).

Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa. Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).

Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla (284 kb, julkaistu 23.1.2009).

Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).

Artikkelit uutuusjärjestyksessä
Artikkelit suosituimmuusjärjestyksessä
Artikkelit aakkosjärjestyksessä

"Eri uskonlahkojen papit...pelkäävät luonnontieteen edistymistä kuin noidat pelkäävät päivänvalon tuloa ja katsovat karsaasti kohtalokasta sanansaattajaa, joka ilmoittaa millaisen petkutuksen varassa heidän elantonsa on."
- Thomas Jefferson